Polttoainekulutuksen optimointi äästää sekä rahaa että ympäristöä
Polttoainekulutuksen alentaminen ja samanaikaisesti yhä tiukempien päästömääräysten täyttäminen ovat kovia haasteita kuorma-autovalmistajille. – Moottoreiden suunnittelijat kaikkialla maailmassa työskentelevät jatkuvan paineen alla ja tekevät erittäin hyvää työtä, toteaa Mats Franzén Volvo Trucksilta.
V
iime kädessä hinta on se, mikä ratkaisee, myös kuljetusalalla.
– Polttoainetalous on yhä tärkeämmässä asemassa. Kuljetusyrittäjän kokonaiskäyttökuluista polttoaine muodostaa ison osan.
Se on myös asia, johon voi vaikuttaa suoraan. Kustannukset, kuten poistot tai kuljettajan palkka, ovat kiinteitä, ja niihin on vaikeaa vaikuttaa, sanoo Mats Franzén, Volvo Trucksin moottoreiden tuotepäällikkö.Kaukoliikenteessä polttoainekustannukset ovat melkein yhtä suuret kuin kuljettajakustannukset – noin 30 prosenttia kokonaiskustannuksista. Lukua voi verrata esimerkiksi kunnossapito- ja rengaskustannuksiin sekä vakuutusmaksuihin, jotka yhdessä muodostavat noin 12 %.
Kuljettajille on tarjolla taloudellisen ajon koulutusta, ja on myös kouluttajia, jotka auttavat kuljetusyrityksiä kehittämään polttoainekulutuksen seurantamenetelmiä.
Tähän suuntaan pyrkivät myös ajoneuvovalmistajat kehittäessään jatkuvasti moottoreiden polttoainekulutuksen optimointia.
– Meillä ja kaikilla muillakin ajoneuvovalmistajilla on kaksi yhteistä tavoitetta, ensimmäinen on polttoainetehokkuus ja toinen käyttötuntien määrä, joka on samalla luotettavuuden mittari, kertoo Mats Franzén.
Polttoainekysymys monimutkaistuu koko ajan, ja moottorivalmistajien tulee huomioida muuttuneet pelisäännöt. Mutta samanaikaisesti, kun öljyn hinta on noussut tähtitieteellisiin lukemiin ja päästöt ovat alentuneet 90 % (partikkelipäästöt peräti 98 %) tiukentuneen ympäristölainsäädännön paineessa, on polttoainetehokkuus – paradoksaalista kyllä – parantunut! 40 tonnin kaukokuljetusauto kulutti vuonna 1975 sadalla kilometrillä 45 litraa dieseliä. Tänään on kulutusta onnistuttu puristamaan vähän alle 30 litraan eli säästöä on 40 %. Volvo laskee, että vuonna 2020 ajoneuvot kuluttavat edelleen 10–15 % vähemmän dieseliä.
Fuelwatch lyhyesti
Fuelwatch koostuu useista polttoainetta säästävistä toimenpiteistä, joista yksi on kuljettajakoulutus. Jotta tuloksia saavutettaisiin, tarvitaan kuitenkin kaikkien eri toimenpiteiden yhteisvaikutusta: kuorma-autossa on oltava kuljetustehtävän ja ajo-olosuhteiden mukainen varustus, Dynafleet, edistykselliset ilmanohjaimet sekä aerodynaamiset pölykapselit. Ilmanvastusta lisäävät varusteet, kuten lisävalot, poistetaan. Voimansiirtolinjan, välityksen ja renkaiden täytyy olla kuljetustehtävän mukaiset ja kuorma-autossa tulisi mielellään olla I-Shift vaihteisto.
– Moottoreista tulee koko ajan parempia, nyt vain edistymme hitaammin. Suuret innovaatiot on tehty mutta kehitys etenee pienin askelin, ennustaa Mats Franzén.
Tulevaisuudessa ympäristö-
kysymyksiä painotetaan entistä enemmän.
– Suuri ja väistämätön uhka on tietysti hiilidioksidi ja kasvihuonekaasut, jotka ovat sidoksissa fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Siksi alhaisempi polttoainekulutus on erittäin tärkeää, ei vain taloudellisesta, vaan myös ympäristön näkökulmasta, kertoo Mats Franzén.
Ensimmäinen energiakriisi vuonna 1973 sai myös öljyntuottajamaiden silmät auki. Maat istuivat rajallisten resurssien päällä ja alkoivat hinnoitella sen mukaisesti. Silti diesel on edelleen lyömätön polttoaine raskaita kuljetuksia ajatellen.
– Diesel on toistaiseksi paras polttoaine ajoneuvoille, joilla kuljetetaan hyötykuormaa. On selvää, että jatkamme dieselmoottorin ja ajoneuvon kehitystyötä, mutta jatkossa parempia tuloksia voidaan saada kuljettajakoulutuksen ja kuljetustietojärjestelmien avulla. Esimerkiksi Dynafleet toimii navigointityökaluna, lisää hyötykuorman määrää paremman kuljetusten suunnittelun avulla ja kerää polttoainekulutuksesta tiedot, joiden perusteella voidaan suunnitella kulutuksen alentamiseen tähtäävät toimenpiteet.
Kolme teknistä läpimurtoa jotka ovat alentaneet kulutusta ja säästäneet ympäristöä
Mitään ikiliikkujaa ei polttomoottorista koskaan tule, mutta sen historiallinen kehitys on ollut vallankumouksellinen jatkuvasti parantuneen hyötysuhteen ansiosta.
Turbo, intercooler ja elektroninen ohjaus ovat tehneet kuorma-autosta voimakkaamman ja ympäristöystävällisemmän sekä alentaneet noin 50 prosenttia polttoainekulutusta.
Nämä kolme teknistä ratkaisua ovat pääasialliset tekijät siinä yhtälössä, jossa on kyetty nostamaan hyötysuhdetta ja samalla alentamaan polttoainekulutusta ja päästöjä:
1950-luku: Turbo puristaa ilmaa sylintereihin. Mitä enemmän ilmaa/happea sylintereissä, sitä tehokkaampi palaminen. Mahdollistaa suuren vääntömomentin alhaisilla kierrosluvuilla.
1970-luku: Intercooler eli välijäähdytin alentaa ilman lämpötilaa, mikä nostaa hyötysuhdetta.
1990-luku: Dieselmoottorin elektronisen ohjauksen avulla polttoaineen ruiskutusta ja ruiskutusaikaa voidaan ohjata tarkasti. ■